maanantai 29. elokuuta 2011

Apple pie

Suomalaisen omenapiirakan ohella minua kiehtoo amerikkalainen versio, apple pie. Kirpeät omenat ovat maustettu sokerilla ja kanelilla ja kiedottu piirakkataikinan kätköihin. Englantilaiset taitavat laittaa mukaan myös rusinoita, mutta minun makuuni rusinat eivät ihan ole omenapiirakassa.

Yllättäen tällaisen omenapiirakan historia ulottuu paljon kauemmas kuin Yhdysvaltoihin. Jo 1300-luvulla on tehty omenapiirakkaa, tosin silloin ei käytetty sokeria sillä se oli äärimmäisen kallista eikä kuoritaikinaa ollut tarkoitus syödä.

XXIII. For to make tartys in applis.
Tak gode Applys and gode Spycis and Figys and reysons and Perys and wan they are wel ybrayed colourd wyth Safroun wel and do yt in a cofyn and do yt forth to bake wel.

Ote Samuel Peggen keittokirjasta The Forme of Cury, vuodelta 1390. Pari vuosisataa myöhemmin sokeri yleistyi ja kuoritaikinakin tarkoitettiin syötäväksi. Kun eurooppalaiset ryhtyivät asuttamaan Pohjois-Amerikkaa 1600-luvulla, huomattiin, että paikalliset omenapuut olivat koristeomenapuita ja niiden omenat hyvin happamia ja pieniä. Niinpä makeat omenapuut tuotiin Euroopasta ja 1800-luvun loppuun mennessä amerikkalaistyylinen omenapiiras oli vakiinnuttanut asemansa ja saanut legendaarisen maineen. Omenaa ylipäätään on markkinoitu Yhdysvalloissa aikanaan yhdistämällä se muihin periamerikkalaisiin juttuihin, kuten baseball, hot dogit ja Chevrolet ja "ameriikasta" on peräisin myös "omena päivässä pitää lääkärin loitolla" -sanonta.

Tässä siis resepti. Tein taikinan ajoissa ja laitoin sen yöksi jääkaappiin odottelemaan. Se mahdollisti taikinan kaulitsemisen ja sitä oli helpompaa käsitellä kuin edellisellä kerralla, jolloin en taaskaan malttanut odottaa. Täytettä olisi voinut olla enemmänkin, mutten osannut suhteuttaa meidän kotimaisia pikkuomppoja tuohon reseptin isojen omenoiden määrään. Olen kuitenkin tyytyväinen, sillä omenat maistuivat hyvin ja täyte oli mehevää. Amerikkalaiset osaavat piirakan koristelun; minä tyydyin pistelemään haarukalla muutamat kuviot ja reunatkin jäivät tavanomaisiksi. Tässä kuitenkin ahkerille englanninkielinen linkki reunojen koristeluun.

Apple pie - amerikkalainen omenapiirakka
Pohja:
3 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
200 g kylmää voita
4 rkl jääkylmää vettä

Täyte:
6-8 kpl isoa, hapanta omenaa
3/4 dl sokeria
3/4 dl fariinisokeria
2 rkl kanelia
(ripaus muskottipähkinää ja neilikkaa)
pari rkl perunajauhoja

Laita kylmä vesi odottamaan jääkaappiin tai pakastimeen.
Nypi jauhota ja kylmät voinokareet ryynimäiseksi. Lisää suola ja kylmä vesi nopeasti sekoittaen. Muotoile taikinasta pallo ja laita se kelmuun peitettynä jääkaappiin kylmenemään muutamaksi tunniksi.
Leikkaa omenat lohkoiksi tai kuutioiksi. Laita omenat kulhoon kerroksittain sokereiden ja mausteiden kanssa. Kaada omenoista valuva neste pois.

Voitele piirakkavuoka ja lämmitä uuni 225 C asteeseen.

Jaa taikina kahteen osaan niin, että toinen osa on toista suurempi. Kauli suurempi taikinan puolikas ja aseta piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Lisää omenakuutiot ja ripottele niiden päälle perunajauhot. Kauli toinen taikina levyksi päälle ja nipistä reunat tiiviisti. Pistele kansi esimerkiksi haarukalla ja voitele pinta maidolla.
Paista ensin 10 minuuttia ja sitten 180 C asteessa tunnin verran.
Tarjoile vaniljakastikkeen tai jäätelön kera.

perjantai 26. elokuuta 2011

Mustikka-rahkatorttu

Lisää mustikkareseptejä. Tässä on hyvä kakkupohja ja paistetun pohjan päälle on laitettu liivatteella hyydytetty mustikkarahka. Ihan kuin söisi mitä tahansa hedelmä- tai marjarahkaa kakun päällä. Tulipa heti mieleen, että tämän voisi tehdä pääsiäisaikaan: täyte olisi silloin tehty helpon pashan ohjeella eli rahkaa, kermavaahtoa, rusinoita ja sitruunamehua. Mietin, että tarvitseeko tämä välttämättä liivatetta, mutta rahkatäytettä on sen verran iso määrä, että luultavasti liivate on tarpeen. 

Tuhti kakku ja juhlava.
Mustikka-rahkatorttu
Pohja:
150 g voita
1 dl sokeria
1 muna
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita

Täyte:
4 liivatelehteä
1 prk (200 g) rahkaa
2 rkl sokeria
2 rkl sitruunamehua
2 dl vispikermaa
200 g eli 4-5 dl mustikoita

Vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperilla. Lämmitä uuni 200 C asteiseksi.
Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Lisää muna ja vatkaa sekaisin. Sekoita jauhot ja hiutaleet keskenään ja lisää seokseen.
Levitä taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Laita päälle leivinpaperi ja painoksi vaikka kuivattuja herneitä. Paista uunissa keskitasolla ensin 10 minuuttia ja ota sitten herneet ja paperi pois. Jatka paistamista vielä 5-8 minuuttia jotta torttupohja saa hieman väriä. Anna jäähtyä.

Pane liivatteet veteen pehmenemään. Sekoita rahka ja sokeri. Kuumenna sitruunamehu kiehuvaksi (mikrossakin onnistuu hyvin) ja liuota siihen puristellut liivatteet yksitellen. Anna seoksen jäähtyä hieman.
Valuta liivateseos rahkan joukkoon. Vaahdota kerma. Lisää rahkan joukkoon kermavaahto ja mustikat varovasti käännellen.
Kaada täyte tortunpohjan päälle ja anna hyytyä jääkaapissa vähintään kolme tuntia ennen tarjoilua.

tiistai 23. elokuuta 2011

Paholaisen hillo

Kun arvostaa pientä tulisuutta eikä nimi hirvitä, voi tehdä paholaisen hilloa. Yritin onkia hillon alkuperää selville, mutten löytänyt muutakuin että alkuperä olisi Chicagossa. Ylipäätään makea, tulinen ja hieman hapankin hillo tai kastike on suosittua aasialaisessa keittiössä, josta kertoo mm. ketjap manis ja chilikastikkeet. Amerikassa chilin vaikutus näkyy meksikolaisruoissa ja tex mex on tuttua suomalaisillekin.

Me laitoimme hilloa pitaleipäviritysten kanssa. Niissä oli jauhelihapihvi, salaattia, tomaattia, juustoa, maustekurkkua ja sipulia. Paholaisen hillo toi mukavaa potkua ja makeutta pakettiin. Pitaleivät olivat erinomainen valinta hampurilaissämpylöiden sijaan.


Paholaisen hillo

2 tölkkiä (a 400-500 g) tomaattimurskaa tai kokonaisia tölkkitomaatteja, tms.
2 punaista paprikaa
5-6 punaista chiliä
8 valkosipulin kynttä
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria
2 tl oreganoa
1/2 dl etikkaa
5 dl hillosokeria tai 1 pkl hillo-marmeladisokeria

Pilko paprikat, halkaise chilit ja poista siemenet ja pilko nekin, kuori ja pieni valkosipuleita pienemmiksi.
Kaada tomaattituotteet kattilaan ja lisää silput, mausteet ja etikka. Kiehuttele 20-30 minuuttia.
Jos haluat hienojakoista hilloa, surauta sauvasekoittimella sileäksi.
Lisää sokeri ja kuumenna uudelleen kiehuvaksi. Keitä 5 minuuttia.
Tölkitä puhtaisiin kuumennettuihin purkkeihin.

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Omenapiirakkaa

Makuaistin ohella hajuaisti on ihana asia. Se auttaa makuaistia maistamaan, se auttaa muistoja tulemaan mieleen ja tuoksuilla on oma maailmansa. Lontoon Tate Modernissa oli vuosia sitten "tuoksunäyttely", jossa suuriin saviruukkuihin oli jollain tapaa pakattu tuoksuja. Niitä oli laidasta laitaan, hyviä ja todella pahoja, tuttuja ja vieraita tuoksuja. Oli mielenkiintoista, kuinka tuoksut toivat mieleen erilaisia asioita ja mielikuvia. Osa jopa yhdistyi eri ihmisiin.

On paljon tuoksuja, jotka tuovat mieleen kodin ja lapsuuden. Niitä ovat esimerkiksi äidin hajuvedet: vahvat ja mausteiset Chanel no. 5 ja Shalimar; tietynlaisen shampoon tuoksu, joka tuo mieleen hoitopaikan jossa olin kolmi-, nelivuotiaana; tai kun isä kävi marjassa ja tuoksui metsältä. Muistan elävästi, miltä tuoksui naapurissa, tai koulun vintillä. Minulle kesän tuo vastaleikatun nurmen tuoksu, syksyllä puolestaan tuoksuu kostea ja kirpeä kuulaan aamun ilma - silloin kun lehdet ovat osittain jo maatuneet. Kotona pullan ja omenapiirakan tuoksut, niissä on jotain perustavanlaatuista hyvää. Sellaista, joka on itsessään hyvää ja lupaa hyvää.


Kaura-omenapiirakka
Pellillinen
3 dl kaurahiutaleita
1 1/2 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
ripaus suolaa
1 muna
1 dl öljyä tai 100 g sulatettua voita
3 dl maitoa

Pinnalle:
6-7 omenaa
kanelia ja sokeria

Laita uuni lämpenemään 225 C asteeseen. Viipaloi omenat.
Mittaa kulhoon kuivat aineet ja sekoita. Lisää muna, rasva ja maito. Sekoita aineet sekaisin ja levitä taikina leivinpaperin päälle pellille.
Peitä taikina omenaviipaleilla ja ripottele päälle kanelia ja sokeria.
Paista uunissa 15-20 minuuttia.

perjantai 19. elokuuta 2011

Tuli maistettua

Äsken ruokakaupassa asioidessani osui silmiin kalatiskillä savustetut nahkiaiset. Olin ala-asteikäinen kun isäni osti innolla nahkiaisia ja sain maistaa niitä ensimmäisen kerran. Maku ei jäänyt erityisemmin mieleen, joten nyt piti verestää muistoja.
Nahkiainen muistuttaa ankeriasta samanlaisen muodon vuoksi, mutta siltä puuttuvat leuat ja parilliset evät. Nahkiaisella on silmien lisäksi myös ns. päälaensilmä ja kun kyljeltä lasketaan mukaan myös kidusaukot, saadaan yhdeksän "silmää". Kalan nimi onkin yhdeksänsilmä (nejonöga ruotsiksi, neunauge saksaksi).
Nahkiainen on rasvaton ja ruodoton kala. Sillä on pitkät perinteet Satakunnassa ja esim. Nakkilan kunnan vaakunassa on nahkiainen. Kala valmistetaan yleensä paistamalla ja savustamalla.

Mielenkiinnolla laitoimme 25 senttisen ohuen kalan kahtia ja maistelimme puolison kanssa. Liha oli tiivistä, kohtuullisen mehevää ja ruodotonta. Tuoksu oli kalainen, maku vahva ja jälkeen jäi ikäänkuin mudan makua. Mielenkiintoista. Ei tästä nyt suurta suosikkia tullut, mutta hyvä oli silti maistaa pitkästä aikaa. Terveisiä isälle!

Mustikkapiirakka

Näin mustikka-aikana halusin vaihteeksi tehdä oikein mustikkaisen mustikkapiirakan. Sellainen tulikin murotaikinapohjalla ja jättämällä kermaviili tai vastaava maitotuote pois. Kerrankin piirakkapohja onnistui, kun jaksoin sitä vaivata hieman enemmän kuin sillä tavallisemmalla aineet-sekaisin-menetelmällä. Vaivannäkö vaivaamisessa palkitaan!




Mustikkapiirakka muropohjalla
Pohja:
100 g voita
1/2 dl sokeria
1 muna
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Päälle:
n. 1/2 l mustikoita
1 rkl perunajauhoja
3/4 - 1 dl (hillo)sokeria

Laita uuni lämpenemään 200 C asteeseen. Voitele piirakkavuoka.
Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Lisää kananmuna joukkoon hyvin sekoittaen. Yhdistä kuivat aineet ja lisää joukkoon vähitellen. Sekoita nopeasti tasaiseksi.
Painele taikina voideltuun piirakkavuokaan, vuoraa myös reunat. Survo marjoja hieman ja lisää perunajauho. Laita sokeria maun mukaan ja kaada marjaseos pohjan päälle.
Paista uunissa alatasolla noin 25 minuuttia.

tiistai 16. elokuuta 2011

Lihamureke Hesarin tapaan

Jauheliha on lapsiperheen arkiruokapelastus. Aina ei kuitenkaan tahtoisi tehdä lihapullia, vaikka se suuri suosikkiruoka onkin. Kokkausvuoroon pääsi puoliso ja hän taikoi loistavan murekkeen. Ohje on Ruokatorstai -kirjasta, johon on koottu 30 vuoden ajalta Helsingin Sanomissa ilmestyneitä reseptejä.

Resepti oli kokeilussa ensimmäistä kertaa. Siihen tuli mm. raakaa perunaa, joka antoi murekkeelle rakennetta ja mehevyyttä. Päälle siveltiin ketsuppia ja sinappia, josta perheen taimet eivät niin välittäneet, mutta me muut tykkäsimme kyllä. Ketsuppi-sinappi-yhdistelmän voi vaihtaa vaikka soijakastikkeeseen, tosin suolan määrän voi silloin tarkistaa.



Mureke Hesarin tapaan
500 g naudan jauhelihaa
1 iso sipuli
1 rkl öljyä
2 valkosipulin kynttä
2 raakaa perunaa
1 muna
1 tl suolaa
mustapippuria
Täyte: Juustoa makusi mukaan (esim. 100 g pippurituorejuustoa, emmentalia...)

Päälle: ketsuppia, sinappia, korppujauhoja
Pieni sipuli ja valkosipulit ja kuullota ne pannulla pienessä öljymäärässä. Lisää hiukan jäähtyneenä jauhelihan joukkoon.
Esilämmitä uuni 200 C asteeseen.
Kuori perunat ja raasta hienoksi. Lisää lihan joukkoon.
Sekoita sitten lihan joukkoon muna ja mausteet ja vaivaa murekeseos.
Levitä seoksesta puolet vuoan pohjalle. Lisää murekkeen päälle juusto. Levitä loppu murekeseos juustokerroksen päälle ja silota se tasaiseksi pinnaltaan.
Pursota pinnalle ketsuppia ja sinappia ja tasoita veitsellä ohueksi kerrokseksi. Ripottele päälle korppujauhoja.
Kypsennä uunissa 30-40 minuuttia. Mureke on kypsää, kun haarukalla pistettäessä sisältä ei tule punaista nestettä.

perjantai 12. elokuuta 2011

Pinaattilohi

Uunilohi on meillä herkkua. Jokainen pitää siitä ja se on vaivaton tehdä. Olemme usein tehneet sitä lisukkeineen kaikkineen uunissa (perunasipulisekoitus + kerma ja päälle maustettu lohi nahka ylöspäin), jolloin kokki on vapautettu hellan äärestä muihin askareisiin. Tämä resepti on peruslohen muunnos ja muuntelukelpoisuutta löytyy. Reseptiä voi vapaasti viritellä hienompaan suuntaan esimerkiksi lisäämällä pinaatin joukkoon smetanaa tai käyttämällä nesteenä kalalientä tai vaikkapa valkoviiniä. Tai pinaatin voi lisätä perunamuusin joukkoon, johon se mainiosti sopii.

Lohen kanssa söimme perunamuusia ja ikäänkuin kylmää kastiketta. Ikäänkuin, sillä kastike meni lähes salaatista. Siihen tuli silputtuna vähän lehtisalaattia, kurkkua ja tomaattia, mausteina suolaa, sokeria ja sitruunapippuria ja koko purkki kermaviiliä (se 2 dl).



Pinaattilohi
1 lohifile (kuvan kala on n. 600 g)
suolaa, pippuria ja sitruunamehua
150 g pakastepinaattia
(1 prk smetanaa)
1/2 - 1 dl vettä, kalalientä tai valkoviiniä

Lämmitä uuni 200 C asteeseen.
Aseta lohi uunivuokaan nahkapuoli alaspäin. Mausta suolalla ja pippurilla ja valuta sitruunamehua päälle. Sulata pinaatti (ja lisää joukkoon smetana). Lisää pinaatti lohen päälle ja lisää vuokaan neste.
Paista uunissa n. puoli tuntia ja vähennä sitten lämpö 175 C asteeseen ja anna hautua vielä ainakin vartti.

maanantai 8. elokuuta 2011

Lihapullat

Mikään ei, tietenkään, voita isoäitien ruokia. Oma isoäitini ei ole poikkeus. Hän loi hyviä vanhanajan makuja omassa pienessä keittiössään ja me sukulaiset saimme niistä nauttia. Oman osansa toi tunnelma; yhdessä aterioitiin ja vanhemmat jakoivat samalla viisauttaan nuoremmille. Kuulumiset vaihdettiin, suunniteltiin samalla tulevaa. Ruokiin isoäitini käytti voita, sillä sitähän leivälle laitettava ja ruoanlaitossa käytettävä rasva oli ennen. Vielä vanhanakin pöydässä oli voirasia, joka otettiin pehmenemään huoneenlämpöön ennen ruokailua. Usein mausteena oli suolaa ja pippuria, mutta ruoka ei muuta kaivannutkaan. Se oli tehty ajan kanssa, kokemuksella ja rakkaudella höystettynä. Ei siis mitään pikaruokaa, vaan enemmänkin slow food, kuten nykyään termi kuuluisi. Tai comfort food.

Halusin tehdä jotain samanlaista ja annoin enemmän aikaa lihapullakastikkeen tekemiseen. Se kannatti. Tässä vanhanaikainen lihapullaohje ja ruskea kastike.



Lihapullat
1 dl korppujauhetta
2 dl nestettä (esim. kermaviiliä, vettä ja kermaa tai kivennäisvettä)
1 sipuli
voita paistamiseen
500 g jauhelihaa
1 muna
1-2 tl suolaa
1/2 valkopippuria
(valkosipulijauhetta, paprikaa...)

Sekoita korppujauhe ja neste kulhossa. Anna turvota hetken.
Kuori ja hienonna sipuli. Ruskista sipulisilppu kevyesti voissa ja anna jäähtyä ennen lihapullataikinaan lisäämistä.
Laita kaikki ainekset yhteen ja vaivaa taikina tasaiseksi.
Pyörittele taikinasta lihapullia kostein käsin ja paista voissa pannulla pienissä erissä ruskeiksi.
Kiehauta kuumalla pannulla vähän vettä paistoerien välillä ja säästä liemi kastiketta varten. Nosta lihapullat syrjään ja valmista kastike.

Ruskea kastike
1 rkl voita
1 1/2 rkl vehnäjauhoja
n. 3 dl paistolientä tai lihalientä
(suolaa)
valko- tai mustapippuria
1/2-1 dl kermaa

Sulata voi ja anna sen ruskistua. Sekoita joukkoon jauhot ja anna niiden saada hiukan väriä. Siivilöi paistoliemi ja kaada se pannuun koko ajan sekoittaen. Mausta.
Lisää kerma valmiiseen kastikkeeseen. Lisää lopuksi lihapullat kastikkeeseen.

perjantai 5. elokuuta 2011

Daim-muffinssit

Tuossa reseptejä selatessani löytyi vanha koulupaperi. Toisella puolella oli muistoja anatomian ja fysiologian tunneilta, mutta takapuolelle oli kirjattu kaksi reseptiä. Toisesta ei ottanut selvää muuta kuin että se oli raapustettu Nigellan ohjelmaa katsottaessa ja toinen paljastui kokeilemattomaksi Daim-muffinssireseptiksi. Internetti ja muistin sopukat tiesivät kertoa, että ohje on ruotsalaiselta Dagens Muffin -sivulta, josta löytyy muffinsseja joka lähtöön.

Pitihän sitä kokeilla. Ainekset löytyivät hyvin, sillä suklaahyllyllä on nykyään lähes aina pari pussia Daim-rakeita Nelinkertaista suklaakakkua varten varattuna. Maku oli loistava. Daim-rakeet sulivat sopivasti ja niistä muodostui herkullisia toffeesaarekkeita muffinsseihin. Näitä lisää!

Ainoa, mikä jäi mietityttämään, oli että ohjeessa sanotaan taikinasta tulevan 12 kpl ja kuvassa on käytetty tavallisia muffinssivuokia, ei siis amerikkalaisia, isoja vuokia. En kyllä saanut ahdettua koko taikinaa kahteentoista pikkuvuokaan, joten päädyin käyttämään pääasiassa amerikkalaisia vuokia ja muutaman pienen kokeilumielessä. Isot muffinssit olivat aika tuhteja, raskaita suorastaan; ilmavuutta ei ollut paljon. Pienet, tavalliset muffinssit olivat sopivan kokoisia, joten seuraavalla kerralla käytän suosiolla tavallisia muffinssivuokia. 



Daim-suklaamuffinssit

150 g voita
3 munaa
3 1/2 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
1 dl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
1-2 pussia Daim-rakeita

Lämmitä uuni 200-asteeseen. Sulata voi.
Vaahdota munat ja sokeri. Sekoita vehnäjauhot, kaakaojauhe, vaniljasokeri ja suola. Lisää jauhoseos vuorotellen jäähtyneen rasvan kanssa vaahtoon. Lisää Daim-rakeet.
Jaa taikina vuokiin. Paista uunin keskitasolla n. 15 minuuttia.

tiistai 2. elokuuta 2011

Kuivatut tomaatit

Paitsi erehdyksestä (esim. tarte tatin), klassikot ovat syntyneet tarpeesta. Ennen kuin tomaatteja keksittiin säilöä purkkeihin, italialaiset kuivasivat tomaatteja katoillaan auringossa talven varalle. Näin syntyi aurinkokuivatut tomaatit. Kiloon kuivattuja tomaatteja menee keskimäärin 4-10 kiloa tuoreita, eli aika paljon tomaatti menettää nestettä kuivauksen aikana.

Internetistä löytyy monia ohjeita, miten kuivata tomaatteja kotioloissa. Minä olen mennyt matalammasta kohdasta ja tehnyt miten helpoimmalla pääsee. En siis ole toteuttanut reseptiä koskaan päiväsaikaan, vaan antanut uunin hoitaa hommansa yöllä. Tällä ohjeella syntyvät "kuivatut" tomaatit eivät myöskään ole niin kuivia, vaan hitusen saaneet ryppyjä pintaan. Maku puolestaan on tiivistynyt ja tomaatit maistuvat mukavan happamilta. Ja näyttävät kauniilta kun nököttävät vieri vieressä uunivuoassa! Valkosipulia vielä kaipaisin mukaan, mutta sen voi yhdistää näiden, tuoreen basilikan ja mozzarellan kanssa. Nam...



Yökuivatut tomaatit

500 g kirsikkatomaatteja
1 tl suolaa tai 2 tl Maldon-suolaa
1/2 tl sokeria
1 tl kuivattua timjamia
2 rkl oliiviöljyä

Lämmitä uuni 225 C asteeseen. Puolita tomaatit ja laita ne leikattu pinta ylöspäin vuokaan. Ripottele päälle mausteet ja oliiviöljy.
Laita tomaatit uuniin ja sammuta uuni heti. Jätä tomaatit uuniin yön yli tai yhdeksi päiväksi avaamatta uuninluukkua.

maanantai 1. elokuuta 2011

Pancakes

Viikonloppuaamuja on joskus kiva aloittaa muullakin kuin tavanomaisella aamupalalla. Olen tykästynyt amerikkalaisiin pannukakkuihin, sillä resepti on yksinkertainen ja kaikkineen valmistuu nopeasti. Ohukaisiksi näitä ei oikein voi sanoa, sillä ne ovat pieniä ja pulleita, ja Suomessa pannukakku tarkoittaa enemmän uunissa paistettavaa taikinaa. Lähinnä kuvaavin nimi olisi varmaankin paksukaiset. Sympaattinen nimi.
Kuvassa näkyvä valuva lisuke ei ole perinteistä ameriikan herkkua eli vaahterasiirappia, vaan käytimme korviketta, suomalaista vaaleaa siirappia. Halvempaa ja yhtä hyvää.



Pancakes
10-12 kpl
1 muna
2 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 dl maitoa
2 rkl voisulaa
2 tl sokeria
ripaus suolaa

Vatkaa kananmuna vaahdoksi. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää maidon kanssa vuorotellen munan joukkoon. Lisää loput aineet ja sekoita juuri ja juuri sekaisin.
Paista ohukaispannulla miedolla lämmöllä. Ohukaisen voi kääntää kun pintaan nousee kuplia.