keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Ranskalaiset juustot (Rio 2014)

Väliaika.
Sitruunakeittiö myöntää nöyränä, että kolme maata, Portugal, Peru ja Nigeria jäävät kokkaamatta ja bloggaamatta. Syynä on kesälomareissu, jonne starttaamme huomenna. Menemme sekä tänne että tänne, kun ovat samassa paikassa. Siellä olemme niin kiireisiä, että kokkaaminen keskittyy lähinnä peruspöperöihin ja valmisbuffettiin. Laitan loput postaukset ajastettuna (tulee sekin kokeiltua), jos vaikka netti tökkii tai muuta vastaavaa. Mutta, 29 maata 32:sta, se on aika hyvin, vai mitä?

Tässä tulee yleistä löpinää sekä opetuksen. Kutsuimme ystäviä kylään ja maistelimme juustoja. Olin aiemmin päivällä käynyt kaupassa ja juustolaarin luona vierähtikin pidempi tovi. Halusin siis tehdä Ranska-postauksen, mutta kokemukseni kyseisen maan juustoista eivät ole olleet kovin hyviä. Lähinnä mua on miellyttänyt Brie, mutta esim. Roquefort on ollut liian tymäkkää mun makuuni. Morbierin, tuhkajuusto ei ilahduttanut ollenkaan ja kittijuustoa en halua edes muistella.

Fromages francais

Mutta halusin silti antaa mahdollisuuden, olihan edellämainituista kokemuksista jo aikaa. Brie oli helppo; luotin etten voi mennä harhaan, vaikka ottaisin erilaista Brietä kuin ennen. Brie Cremiere vaikutti hyvältä, olihan siinä "cremiere" joka kuulosti sopivan kermaiselta (cremier, kermakannu).
Halusin myös sinihomejuustoa, vaikka puoliso sanookin jyrkän EIn sille. Valikoin kaikesta huolimatta Roquefortin. Samoin annoin mahdollisuuden tuhkajuustolle, tällä kertaa kyseessä oli Montboissie. Ajattelin, että puolisoakin pitää ilahduttaa ja niinpä mukaan lähti Rambol Cremeux-yrttituorejuusto sekä Gruyere.

Kaikki juustot olivat hyviä. Montboissien tuhkaraita oli miedompi eikä jättänyt pahaa jälkimakua kielelle. Gruyere oli hyvä perusjuustompi juusto. Brie oli kermaista ja ihanaa. Roquefort Papillon oli suolaista eikä hapanta tai karvasta (tai homeista) makua ollut ollenkaan. Rambolin yrttijuustossa kaikki oli tasapainossa, eikä esim. basilika jyrännyt kuten vähän pelkäsin.

Juustojen kanssa oli keksejä, pähkinöitä, hedelmiä sekä kirsikka- ja nektariinihilloa. Etenkin kirsikkahillo oli erinomaista homejuustojen kanssa.

Lähikuvassa juustot
Olen miettinyt, että miksi juustot maistuivat nyt niin erilaiselta kuin edellisillä kerroilla. Olen aina ajatellut, että makuaistia voi kouluttaa. Näin on ainakin joidenkin aineiden kohdalla. Esimerkiksi minä opin juomaan kahvia toistamalla ja minimoimalla kahvin karvaan maun maidolla. Sen lisäksi vanhempani juovat kahvia ja se liittyy sosiaalisiin tilanteisiin, jotka koen mukaviksi. Eli perheen esimerkki ja positiivinen yhteys auttaa. On tutkittu, että supermaistajat, jotka ovat herkempiä makuaistimuksille, ovat seikkailunhaluisempia ruoan suhteen. Itse en ole supermaistaja, mutta tykkään maistella uusia ruokia. Oli siis onni, että päätin ostaa juustoja, joista ennen en pitänyt. Kannatti!

Toinen juttu, jonka tällä kertaa tein eritavalla, oli että otin juustot huoneenlämpöön ajoissa, ainakin puoli tuntia ennen ruokapöytään siirtymistä. Homejuustot ehtivät itkemään, muutkin juustot olivat sopivan lämpöisiä. Lämpötila siis vaikuttaa.

Eli toisin sanoen: ruokaseikkailemaan, kokeilemaan uudestaan ja juustot ajoissa huoneenlämpöön!

4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. ... ja vielä joku päivä mäkin ostan juustoja ihan paikan päällä enkä Riitan Herkun avustamana :-P

      Poista
    2. Riitta on ihan hyvä kaveri juustoasiossa:D

      Poista
    3. Näin on, juu. Heiltä löytää kivoja erikoisuuksia ja paljon tietoa.
      Meillä on onneksi syöty ei-niin-hajuisia-juustoja, mutta olisikohan korsikalainen juusto oikeasti hyvää? Ainakin Asterixissa se oli lähes ase, hih!

      Poista